Pakolaiseksi kutsutaan henkilöä, joka on paennut kotimaastaan sotaa, levottomuuksia, vainoja ja väkivaltaa, ja hänelle on myönnetty kansainvälistä suojelua toisessa maassa. Usein termi turvapaikanhakija sekoitetaan pakolaistermiin. Turvapaikanhakija tarkoittaa kuitenkin henkilöä, joka hakee turvaa vieraasta maasta mutta ei välttämättä ole pakolainen. Vasta kun hänelle myönnetään oleskelulupa kyseisessä maassa, tulee hänestä pakolainen.

Maailmassa on tänä päivänä yli 60 miljoonaa pakolaista. Heistä mies- ja naispakolaisia on lähes saman verran. Yli puolet maailman pakolaisista on alle 18-vuotiaita ja yksin matkustavia lapsia on enemmän kuin koskaan ennen. Maailmanlaajuisesti suurin osa pakolaisista elää pieni- ja keskituloisissa maissa, ja näistä kolmasosa kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.

Maailmansodasta nykypäivään

Erilaiset kriisit ja konfliktit vaikuttavat merkittävästi maailman pakolaisten määrään. Maailmanlaajuisesti historian suurimpia pakolaismääriä on saanut liikkeelle toinen maailmansota. Viime vuosina merkittävimmät pakolaisuuden aiheuttajat ovat olleet Syyrian, Afganistanin, Somalian ja Irakin kriisit.

Sanotaan, että 1900-lukua leimaa siirtolaisuuden ja pakolaisuuden syntyminen ja vakiintuminen. Kun kansallisvaltio ei voinut turvata ihmisen hyvinvointia, ihmisestä tuli pakolainen. Vuosisadan vaihteessa pakolaisia käsiteltiin suurina ryhminä, jotka oli jaoteltu esimerkiksi uskonnon tai etnisyyden mukaan. Ensimmäinen maailmansota aiheutti ensimmäisen pakolaisaallon, jota seurasi toisen maailmansodan pakolaisaalto.

Toisen maailmansodan jälkeen pakolaisten määrä Euroopassa räjähti. Kansainvälinen yhteisö ymmärsi, että pakolaisuudesta oli tullut pysyvä asiantila ja alkoi etsiä ratkaisuja pakolaisongelmaan. Laadittiin yleismaailmallinen pakolaisjärjestelmä, jonka tavoitteena oli suojata yksilön oikeuksia valtion mielivaltaa vastaan. Ensimmäinen pakolaissopimus allekirjoitettiin Genevessä vuonna 1951. Siinä keskeisenä ajatuksena on se, ettei pakolainen ole rikollinen, vaan hädänalaisessa tilassa hänellä on oikeus saapua toiseen valtioon ja oleskella siellä.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli noin 60-70 miljoonaa ihmistä, jotka olivat joutuneet pakenemaan tai heidät oli karkotettu omasta kotimaastaan. Tämän lisäksi Aasiassa oli miljoonia kiinalaispakolaisia. Seuraava suurempi pakolaisvaellus Euroopassa alkoi muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1992 kun Jugoslavian hajoaminen pakotti yli kaksi miljoonaa ihmistä liikkeelle. Heistä suurin osa jäi Eurooppaan, yli puoli miljoonaa päätyi naapurimaihin ja n. 800 000 Länsi-Eurooppaan.

Pakolaisten määrä on kasvanut 1990-luvulta jatkuvasti, välillä tasaisemmin, viime vuosina entistä kiihtyvämpänä. Pakolaisuutta aiheuttavat konfliktit kestävät aiempaa pidempään ja ovat aiempaa vaikeampia. Pisimmät konfliktit mm. Somaliassa ja Afganistanissa ovatkin kestäneet jo 40 vuotta. Näiden lisäksi uusia syntyy koko ajan ja usein se tarkoittaa, että paluu takaisin kotimaahan tai kotiseudulle on hidastunut.

Pakolaisten ja turvapaikkahakemusten määrä kasvussa

Konfliktit ja vainot ajoivat vuonna 2015 ennätyksellisen määrän ihmisiä pakoon kodeistaan. Pakolaisten määrä oli vuoden 2015 lopussa yli 65 miljoonaa, kasvua edelliseen vuoteen oli lähes 6 miljoonan verran. Suurin osa pakolaisista pakenee ensin oman maan sisäpuolella, vasta sitten naapurimaihin ja sieltä kauemmas. Maan sisäisiä pakolaisia on nykyään yli 40 miljoonaa, lähialueilla oman maan rajojen ulkopuolella yli 20 miljoonaa.

Tänään turvapaikanhakijoiden ja sisäisten pakolaisten määrä on YK:n pakolaistoimisto UNHCF:n mukaan suurempi kuin 70 vuoteen. Nykyisen pakolaiskriisin sanotaan olevan globaalisti toiseksi suurin sitten toisen maailmansodan. Jos kuitenkin katsotaan vain Euroopan tilastoja, määrät eivät ole lähelläkään toista maailmansotaa vaan vastaavat enemmänkin Jugoslavian hajoamissotien määriä.

Vuonna 2015 turvapaikkahakemuksia jätettiin ennätysmäärä, yli 2 miljoonaa. Näistä Eurooppaan pyrki yli miljoona turvapaikanhakijaa, joista kaikki eivät päässeet koskaan perille asti. Jopa 3770 turvapaikanhakijaa on joko kuollut tai jäänyt kateisiin.

Suurin osa maailman pakolaisista on tänä päivänä Syyriasta lähteneitä. Yhteensä noin 12 miljoonaa syyrialaista on paennut kotiseudultaan joko muualle Syyriaan tai ulkomaille. Toiseksi Syyrian jälkeen sijoittuu pakolaisten lähtömaana Afganistan. Suurimpia vastaanottajamaita viime vuosina ovat olleet Saksa, Yhdysvallat ja Turkki. Myös Ruotsi ja Venäjä ottivat vastaan huomattavia määriä turvapaikkahakemuksia.