Select Page

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan yleisesti kriisiapua, jota annetaan valtion rahoista tai yksityisiltä rahastoilta, yhdistyksiltä tai keräyksistä ulkomaille kriisin keskelle. Yleensä tämä tarkoittaa peruselinehtojen turvaamista, lääketarvikkeita, puhdasta juomavettä, ruokaa ja niin edelleen. Pienemmällä mittakaavalla humanitaarista apua tehdään myös kotimaassa. Humanitaarista apua tarjoavat käytännössä kaikki maat, ainakin jollain asteikolla. EU-jäsenvaltioilta odotetaan tiettyä osallistumista kriisitilanteisiin ja Suomi pienenä maana onkin kohtuullisen avulias.

Humanitaarinen apu on hädässä olevien ihmisten auttamista lyhyellä tähtäimellä. Jos sen sijaan puhutaan pidemmän tähtäimen avusta, esimerkiksi opetuksen turvaamisesta tai yhteisöjen terveydellisen tilan ja työtilanteen parantamisesta, puhutaan yleensä kehitysavusta tai kehitysyhteistyöstä, joka sijoittuu täysin kehitysmaihin. Tätäkin Suomi tukee ja monilla kehitysavun hankkeilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi kehitysmaissa.

Humanitaarista apua annetaan kaikkialta maailmasta eniten apua tarvitseville ihmisille kriisialueilla. Suomi on sitoutunut antamaan apua muiden EU maiden tapaan. Vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa ei valtion tarjoamaa kriisiapua voi lopettaa, joskin siitä joskus joudutaan leikkaamaan. Eri järjestöt takaavat, että apu menee perille.

Humanitaarinen apu Suomesta ulkomaille

Suomi antaa vuosittain lähemmäs sadan miljoonan euron edestä humanitaarista apua ulkomaille. Vuonna 2016 tämä luku oli 92 miljoonaa euroa. Tämä apu kohdistui muun muassa seuraavien alueiden kriiseihin: Etelä-Sudan, Syyria, Jemen, Irak ja eteläinen Afrikka. Suomen antaman humanitaarisen avun rahoitus tapahtuu kehitysyhteistyöhön suunnatuista määrärahoista. Näistä rahoista noin kymmenen prosenttia suuntautuu humanitaariseen kriisiapuun hätäalueilla.

Se, minne humanitaarinen apumme suuntautuu, perustuu tarkkoihin arvioihin avuntarpeesta sekä avunpyyntöihin. YK ja EU osaltaan myös säätelevät yleistä auttamisvelvollisuutta. Yksi suuri avunsaaja on viime vuosina ollut Syyria, jossa 2011 vuodesta jatkunut sota on pakottanut miljoonia ihmisiä ahdinkoon. Syyriassa arvioidaan olevan yli 13 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa, näistä puolet on lapsia tai nuoria.

Humanitaarinen apu pääsee perille sitä tarvitseville eri järjestöjen avulla. Tärkeää on, että nämä järjestöt ovat rehellisiä ja niiden toiminta on täysin läpinäkyvää ja luotettavaa. Suomessa valtion kustantaman humanitaarisen avun järjestöt ovat tarkkaan valitut ja säännöstellyt. Järjestöillä tulee myös olla tarvittavat valtuudet, kontaktit ja kyvyt viedä apu kohdealueelle nopeasti hätätilanteessa, vaativissakin olosuhteissa.

Valtion rahoittamia humanitaarisen avun järjestöjä:

  • Punainen Risti
  • Kirkon ulkomaanapu
  • Fida International
  • World Vision
  • Plan International Suomi
  • Pelastakaa Lapset

Mitä humanitaarisen avun järjestöt tekevät kohdealueilla?

Humanitaarinen apu on konkreettista vastausta kulloiseenkin avuntarpeeseen hätäalueella. Järjestöissä on töissä kriisialueen tuntijoita ja oikeanlaisen avun antoon kouluttautuneita ammattilaisia. Usein tämä on ruoka-apua, puhtaan juomaveden tarjoamista, lääkinnällistä apua, terveydenhoitoa, hygienian turvaamista, majoitusapua tai pakolaisten elinolosuhteiden parantamista muilla tavoin. Sotien, konfliktien ja erilaisten levottomuuksien keskellä humanitaarinen apu tarkoittaa siviiliväestön suojelua ja turvaamista. Lasten auttaminen ja turvaaminen ovat aina prioriteetti ja pyrkimyksenä on, etteivät lapset joutuisi eroon perheestään.

Humanitaarisella avulla yritetään turvata tietyt perusoikeudet ja inhimillisten olojen täyttyminen erikoisolosuhteissakin. Pakolaiset, sodan keskellä elävät tai luonnon katastrofissa kaiken menettäneet ovat avun armoilla, sillä muutakaan heillä ei ole. Tämän vuoksi YK velvoittaa yhteisvastuullaan kaikkia auttamaan kriisitilanteissa.

Humanitaarinen apu maailman laajuisesti

Erilaisten kriisien ja hädän kasvaessa kasvaa luonnollisesti myös avuntarve. Viime vuosina humanitaarisen avun tarve on ollut ennätys suuri. YK:n arvion mukaan humanitaarista apua tarvitsee vuosittain yli 90 miljoonaa ihmistä. Kaikista kriittisimpään apuun tarvitaan noin 23 miljardia euroa. Tällaisessa avuntarpeessa on avunantaminen jaettava mahdollisimman monille harteille – siitä syntyviä kustannuksia ei yksinkertaisesti pysty kantamaan yksi valtio saati yksittäinen järjestö yksin.